Mistä koulutustakuu on tehty?

Elise Virnes3Koulutustakuu on osa vuoden 2013 alusta toiminutta kolmen ministeriön (TEM, OKM ja STM) ja useiden sidosryhmien yhteistä Nuorisotakuuta. Juuri näinä aikoina pitäisi myös selvitä jatkuuko Nuorisotakuu ja missä muodossa uuden hallituksen toimesta. Jatkoa toki kaikki toivomme!

Koulutustakuun lupauksia on toteutettu useilla eri toimenpiteillä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettiin vuoden 2013 alusta siten, että perusopetuksen päättäneet ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat voidaan valita ensin yhteishaussa. Nuorisotakuutyöryhmän esitysten mukaisesti näin tuetaan välitöntä siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistettiin erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna perusopetuksensa päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin parani keväällä 2014. Kevään 2015 tilanne selviää vasta syksyllä opintojen alkamisen jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisella tulee olemaan suuri merkitys nuorille ja aikuisille opiskelijoille. Säädös- ja määräysmuutokset sekä Opetushallituksen tekemät uudet perustutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.8.2015. Lakimuutoksilla luotiin puitteet selkeämmälle ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Lisäksi lisättiin valinnan mahdollisuuksia tutkinnoissa sekä tutkintojärjestelmää koskevan päätöksenteon nopeutta. Näiden muutosten ansiosta ammatillinen koulutus pystyy reagoimaan aiempaa paremmin työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja tutkinnon osiin perustuva rakenne tukevat joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä ehkäisevät tarpeetonta päällekkäistä koulutusta.

Elokuussa 2015 käynnistyvät myös kaksi uutta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta aiempien nivelvaiheen koulutusten tilalle. Uutena koulutuskokonaisuutena otetaan käyttöön ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma), jonka osana on mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden muodostaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Telma).

Osana koulutustakuuta on toteutettu Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO), jolla tavoitellaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia 20–29 -vuotiaita suorittamaan tutkinto tai tutkinnon osia vuosina 2013–2016. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2014 toimenpideohjelman nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja. Toimet on kohdennettu vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville alle 25-vuotiaille nuorille.

Käytössämme on siis runsaasti erilaisia työkaluja ja välineitä, joita viisaasti käyttämällä koulutustakuu toteutuu mahdollisimman monen opiskelijan kohdalla. Koulutuspaikan saaminen ei aina ole enää se ongelma, vaan koulutuksessa pysyminen tuottaa edelleen osalle opiskelijoista vaikeuksia. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on vuodesta 2011 asti selvittänyt syitä opintojen keskeytymiseen ja tuottanut malleja läpäisyn tehostamiseen.

Ohjelman viimeisimmästä lukuvuoden 2013–2014 seurantaraportista (Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2015:3) selviää mm., että keskeyttäminen vaihtelee ikäryhmittäin. Eroamisen riski on moninkertainen erityisesti 20–24 -vuotiailla. Oman koulutusalansa ainokaiset eli naiset miesvaltaisilla aloilla ja miehet naisvaltaisilla aloilla keskeyttävät herkästi. Koulutusalakohtaiset erot opintojen keskeyttämisessä ovat myös suuria. Nämä ovat mielenkiintoisia tuloksia erityisesti pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta. Tehostamisohjelman seurantatutkimuksessa käy myös selvästi ilmi, että opintojen keskeyttäminen, koulussa viihtyminen ja hyvä läpäisy ovat erityisesti opettajan ammattitaidosta kiinni. Opettajuus onkin vahvasti muutoksessa opiskelijoiden ja työelämän vaatimusten puristuksessa! Merkittävä vaikuttava tekijä on myös opiskelijoiden ja koko henkilökunnan hyvinvointi. Tutkimuksessa kerätyt opiskelijoiden kokemukset kertovat, että opiskelijoille on tärkeintä kelpaamisen kokemus ja oman persoonallisuuden hyväksyntä.

Jos oikeasti halutaan varmistaa koulutustakuun toteutuminen, koulutuksen järjestäjien tulisi kytkeä oma läpäisyä tehostava toimintansa osaksi aiemmin mainittua tutkinnonuudistusta ja osaamisperusteisuutta ja tarkastella kaikkea toimintaansa ”läpäisylaseilla”. Hyvät läpäisyluvut ja onnistunut koulutustakuu on tehty tahdosta, asenteista, yhteistyöstä ja välittämisestä!

Hyvää vointia ja loman odotusta!

Elise Virnes, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s