Katsaus nuorisotakuuseen Brysselin näkökulmasta

Kuva: Euroopan komissio.

Kuva: Euroopan komissio.

Suomi pärjää hyvin ja toimii yhtenä nuorisotakuun edelläkävijänä, ainakin jos tarkastellaan asiaa Brysselin näkökulmasta. Euroopan komissio onkin helmikuussa 2015 arvioinut Suomen toimet nuorisotakuun, ja erityisesti koulutustakuun, osalta hyviksi.  Nuorisotakuu, tai yhteisötakuu kuten uusi hallitusohjelma sitä tällä hetkellä nimittää, ei olekaan vain kansallinen ponnistus, vaan se on hyvin vahvasti osa eurooppalaista agendaa.

Samalla kun Suomi toimii nuorisotakuun mallimaana, nostaa komission yksiköiden valmistelema Suomen maaraportti 2015 esille muutamia kriittisiä huomioita. Muun muassa koulutukseen kohdistuvien leikkausten ja toisen asteen kouluverkoston uudelleen järjestelyjen nähdään uhkaavan ennen kaikkea koulutustulosten laatua. Myös koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret tulisi huomioida paremmin. Samalla kun ammatillisen koulutukseen osallistujia on meillä runsaasti, on oppisopimuspaikkoja yhä suhteellisen vähän. Komissio katsookin, että oppisopimus voisi olla tärkeä keino parantaa sellaisten nuorten osaamista, jotka eivät sovi muodollisen koulutuksen piiriin.

Nuorisotakuun pilottiprojekteja eri puolilla Eurooppaa

Samalla kun Suomen kokemuksia ja tuloksia on pidetty hyvinä, on Brysselistä haluttu suunnata rahoitusta ja resursseja erityisesti niille alueille, joissa tilanne nuorten työmarkkinaindikaattoreiden osalta on eurooppalaista keskiarvoa heikompi. Tätä varten on perustettu erillinen nuorisotyöllisyysaloite (The Youth Employment Initiative).

Lisäksi suoraan komissiosta on hallinnoitu yhteensä 18 nuorisotakuun pilottihanketta, joiden rahoituksesta on vastannut Euroopan parlamentti. Hankkeita on toteutettu seitsemässä EU:n jäsenmaassa vuodesta 2014 alkaen. Esimerkkejä näistä hankkeista ovat Ballymunin lähiössä Dublinissa toteutettu nuorisotakuuhanke sekä Britanniassa Harlepoolin kaupungissa toteutettu nivelvaiheen tukihanke 15–16-vuotiaille.

– Nämä hankkeet ja niistä syntyneet tulokset ovat rohkaisevia ja hankkeista syntyneet kokemukset voisivat olla kiinnostavia myös Uudenmaan näkökulmasta, toteaa komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston virkamies Katarina Lindahl. Ensimmäisiin tuloksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin voi tutustua komission nettisivuilla.

Dublinilaisessa hankkeessa on lähdetty paikallistasolla tuomaan yhteen keskeisiä sidosryhmiä tukemaan nuorten (18–24) sijoittumista työelämään. Mukana ovat julkiset työvoimapalvelut, työnantajat, ammattiliitot, koulutuksentarjoajat, paikalliset kehittämistoimijat sekä nuorisojärjestöt. Harlepoolin hankkeessa tarjotaan 30 tuntia mentorointia ja tukea niille 15–16-vuotiaille, jotka ovat riskissä pudota koulutuskelkasta. Mentorointi on ulotettu myös kesäkuukausille, jolloin usein muuta tukea ei ole tarjolla.

Muita nuorisotakuun toteutumista EU:n jäsenmaissa tukevia hankkeita ovat mm. nuorisotakuuseen liittyvä yhteinen tiedotuskampanja. Suomi yhdessä Latvian, Romanian ja Portugalin kanssa on toiminut kevään aikana yhtenä pilottimaana. Eurooppalainen työvoimapalveluiden verkosto, johon Suomikin osallistuu, on myös alkuvuodesta julkaissut raportin, jossa se tarkastelee ja vertailee työvoimapalveluiden käytäntöjä erityisesti niiden nuorten osalta, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai muussa vastaavassa (NEETs). Suomen kuten varsin monen muunkin maan osalta työvoimatoimien sijaan tuki- ja ohjaustoimet ovat raportin mukaan tulleet jostain ihan muualta. Suomen tapauksessa etsivän nuorisotyön rooli nousee keskeiseksi.

Pilottiprojektit, tiedonvälityskampanja sekä verkostoyhteistyö ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä eurooppalaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaiseksi. Samalla on tullut selväksi, että työtä yhteisen asian eteen on jatkettava.

Vertailevaa tietoa eurooppalaisnuorista: 41 indikaattoria ja EU:n nuorisoraportti

Kaksi merkittävää instrumenttia eurooppalaisnuorten tilannetta tarkasteltaessa ovat EU:n nuorisorapotti sekä nuoriin liittyvä 41 indikaattorin tilastokooste . Tilastot perustuvat Eurostatin tietoihin, jotka Suomen osalta tulevat pääasiassa Tilastokeskuksesta.

Vuoden 2015 lopussa tullaan julkaisemaan seuraava komission ja jäsenmaiden yhteinen nuorisoraportti, joka pitää sisällään vertailevaa jäsenmaakohtaista tietoa laajasti nuoriin liittyen.  Edellinen vastaava raportti ilmestyi vuonna 2012.

Tulevan EU:n nuorisoraportin kanssa komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston alaisessa toimeenpanovirastossa (EACEA) työskentelevä Giulia Paolini näkee raportin erinomaisena välineenä, joka mahdollistaa jäsenmaiden välisen vertailun ja kokonaiskäsityksen luomisen siitä, missä mennään. Samalla se lisää ymmärrystä, missä kullakin maalla on parantamisen varaa. Raportissa tullaan asettamaan myös prioriteetteja ja suuntaviivoja tulevaan, joten se toimii keskeisenä poliittisena asiakirjana.

– Taloudellisen tilanteen vaikutukset nuorten sosiaaliseen osallisuuteen sekä turvallisuuskysymykset liittyen ennen kaikkea radikalisoitumisen ehkäisyyn tulevat saamaan tulevassa raportissa aiempaa merkittävämmän rooliin.

Tilanne suomalaisnuorten osalta näyttää lähes kaikkien tilastojen osalta paremmalta kuin muualla Euroopassa. Jäsenmaissa paikallis- ja aluetason vertailut nuorten hyvinvoinnin osalta olisi hyvä tehdä näiden EU-tasolla määriteltyjen 41 indikaattorin osalta. Näin mahdollistuisi myös vaikkapa eri pääkaupunkiseutujen nuorten tilanteen tilastollinen vertailu.

Myös erillinen monitorointijärjestelmä nuorten työllistymisen sekä nuorisotakuun toteutumisen osalta on kehitetty EU:n tasolla. Koko EU:n kattava raportti nuorisotakuun toteutumisesta tullaan julkaisemaan vuonna 2016.

Työ nuorten hyväksi jatkuu!

Anu Heinonen, projektipäällikkö, Uudenmaan liitto
Katsaus perustuu Euroopan komissiossa järjestettyihin tapaamisiin 5.6.2015

Lisätietoa:
Nuorisotakuu Euroopan komissiossa on pitkälti komission työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus -pääosaston alaisuudessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s