Opiskelijavalinta – pitäisikö muka tietää minne hakee?

Kuva: Helmi Liiketalousopisto Oy

Kuva: Helmi Liiketalousopisto

Aikahyppy unenomaiseen tulevaisuuteen:

Ylä-Malmin peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaat ovat juuri palanneet tutustumismatkaltaan Helsingin Messukeskuksessa järjestettävistä Taitaja 2019-kisojen semifinaaleista. Näissä ammattitaidon mestaruuskisoissa pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten parhaat taitajat ovat mitelleet paremmuudesta. Tulevaisuuden huippukokit, -sähköasentajat, -asiakaspalvelijat, -automekaanikot, -kirjanpitäjät ja -it-osaajat ovat puurtaneet annettujen tehtävien parissa. Kisailu on ollut kovaa ja sen seuraaminen antoisaa ja koukuttavaa. Oppilaat eivät olisi malttaneet lähteä tapahtumasta lainkaan pois. Eri työmahdollisuuksien konkreettista näkemistä sekä keskusteluja ammattiopistoissa opiskelevien nuorten kanssa olisi voinut jatkaa ikuisuuksiin. Nuoret vierailijat arvostivat myös todentuntuisia arvioita eri toimialojen lähivuosien työllistämismahdollisuuksista (kts. ”Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen – kohti vuotta 2030”). Ja kun vielä oikeiden yritysten edustajat olivat kertomassa oman yrityksensä työnantajakuvasta sekä yrityksen tarjoamista työnhakumahdollisuuksista, oli kokemus vertaansa vailla. Kasiluokkalaisten opintojen ohjaajat pitävät työelämään siirtymistä käsittelevää pienryhmävalmennusta. Opintojen ohjaajien määrä on koulussa moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana, kun yhteiskunnassa on tajuttu heidän työnsä olevan peruskoulun päättövaiheessa välttämättömän tärkeää.

Vielä pari vuotta sitten ihmeteltiin, miksi peruskoulunsa päättävät nuoret eivät löydä itselleen opiskelupaikkaa, vaikka samaan aikaan monilla ammattiopistoilla jää valtava määrä koulutuspaikkoja täyttämättä. Oli hienot SADE-ohjelman mukaiset työkalut ja koko ikäluokan kattava toisen asteen yhteishaku. Järjestelmä pyöri ilman, että yhdenkään ihmisen tarvitsi kohdata toistaan. ”Iso kone” ilmoitti nuorelle ”oikean” opiskelupaikan sekä päivän, jolloin nuoren tuli opiskelunsa aloittaa. Joskus kävi kuitenkin niin, että nuori ei koskaan paikalle ilmaantunut tai muutaman viikon siellä oltuaan katosi mystisesti jonnekin.  Asiaa ryhdyttiin isolla joukolla pohtimaan. Mietittiin oikein tarkkaan ja hoksattiin, etteivät nuoret kykene tekemään omaehtoisia ja oikeita ratkaisuja, ellei heille anneta perinpohjaista mahdollisuutta tutustua eri opintomahdollisuuksiin. Tajuttiin myös, että nuorten hämmennystä ei yhtään helpottanut se, että jokainen koulutuksen järjestäjä kilpaili mainosbudjetillaan ja yritti luoda opinahjostaan jos minkäkinlaista mielikuvaa. Joskus nämä mielikuvat eivät edes vastanneet todellisuutta. Kun nuori myöhemmin tajusi tehneensä väärän valinnan, purkautui pettymys. Siinä ongelmavyyhdissä keskeytynyt koulunkäynti oli vain jäävuoren huippu. Tuohon aikaan peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka piti valita hieman kärjistäen ilmaistuna yhden opo-keskustelun, muutamalla YH-tunnilla käsitellyn työnhakuopinnon, kahden viikon TET-harjoittelun ja yhden avointen ovien vierailun perusteella. Valinta tapahtui usein luokan mielipidejohtajana olleen opiskelijan perässä. Omista vanhemmistakaan ei ollut apua, sillä ainoa varma päätös nuorella oli, että samalle alalle hän ei vanhempiensa perässä aio suuntautua.

Uni seis!

On aika herätä ja järjestää asiat kuntoon. Paljon ollaan jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Viime aikoina politiikan teossa on korostunut sana: ”kokonaisuudistus”. Suurin osa yhteiskuntamme vallitsevista pelisäännöistä on linjattu sotien jälkeen – vanhimmat ensimmäisen maailmansodan ja moderneimmat toisen maailmansodan jälkeen. Koulutuspolitiikan alueella lakeja justeerattiin uudelleen ja reilummalla otteella 1970-luvulla. Nyt vuosituhat on kuitenkin vaihtunut. Vuosi 2020 on jo lähempänä kuin vuosi 2010.
Sananmukaisesti kokonaisuudistus vaatii sen, että muutos koskee kaikkia kokonaisuuden osasia. Jos vain osaa muutetaan ja vaikka vain osa jätetään muuttamatta, on oikeampaa käyttää termiä: ”osa-uudistus” – tai ilmaisua: ”kesken jäänyt kokonaisuudistus”

Yhteishaun kokonaisuudistus oli merkittävä hanke. Se toi toteutuessaan monia isoja edistysaskeleita. Kokonaisuuden kannalta kahteen merkittävään asiaan uudistus ei kuitenkaan ulottunut. Ensimmäinen niistä on nuorten peruskoululaisten ura- ja opintojen ohjauksen määrä. Yhteishaun uudistuksen tavoitteena oli työurien pidentäminen. Sen saavuttamiseksi linjattiin, että nuoren tulisi valita heti ensimmäisellä kerralla itselleen oikea ja lopullinen uravalinta. Ensisijaisen hakijan aseman korostaminen tarkoitti kolikon kääntöpuolena väärin valinneen opiskelijan hakumahdollisuuksien heikentämistä. Nuorten tietoisuus eri uravaihtoehdoista – puhumattakaan omista kyvyistään ja haluistaan – ei kerta kaikkiaan ole riittävällä tasolla noin lopullisen päätöksen tekemiseksi.

Toinen kokonaisuudistuksen epäkohta liittyi viranomaisten haluun lopettaa tai ainakin vaikeuttaa oppilaitoskohtaisten valintakokeiden järjestämistä. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä koki mahdottomana vaatimuksen, jonka mukaan valintakokeeseen tuli kutsua kaikki 1-5 sijaiset hakijat. Esimerkiksi Helmi Liiketalousopistossa tämä tarkoitti keväällä 2015 valintakoetta, johon kutsuttiin noin 1.600 hakijaa. Kutsujen lähettäminen oli halpa hinta sille, että noin 300 kutsuttua jätti tulematta valintakokeeseen. Mitäpä jos olisimme valinneet heidät pelkästään papereiden perusteella ja todenneet syksyn opintojen alkaessa, että vain muutama heistä oli saapunut aloittamaan opintojaan? Valintakokeen yhteydessä hakija osoittaa paitsi sen että hän löytää ja osaa saapua kouluun myös sen onko hän soveltuva ja motivoitunut opiskelemaan alaa ja työllistymään alan työtehtäviin. Tämäkin tieto on hyvä hahmottaa jo ennen varsinaisten opintojen alkua.

Juha Ojajärvi, Rehtori, toimitusjohtaja, Helmi Liiketalousopisto Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s