Toisen asteen koulutustarjonta ja koko ikäluokan kouluttaminen

Suomessa lähes 15 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan. Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen koulutuksen tarjontarajoitteiden vaikutusta toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Tutkimusaineisto muodostuu neljästä kokonaisesta ikäluokasta vuosina 2000-2003 peruskoulun päättäneitä nuoria.

Koulutuspäätöksiään pohtivien nuorten valintoja voi rajoittaa muun muassa lähellä olevien koulutusvaihtoehtojen vähäinen määrä tai koulutuspaikkojen kilpailusta johtuvat korkeaksi nousevat sisäänpääsyrajat. Näillä tarjontarajoitteilla vaikutetaan siihen, mihin koulutuspaikkoihin nuoret hakevat ja mihin he tulevat lopulta valituksi. Väitöskirjatutkimuksessani osoitan, että rajoitteilla on lopulta seurauksia nuorten opinnoissa etenemiselle ja tutkinnon suorittamiselle.

Koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä pitkän aikavälin vaikutuksia
Vuosittain noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää kokonaan ilman koulutuspaikkaa toisen asteen yhteishaussa. Tutkimukseni osoittaa, että ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa jääminen heikentää nuoren todennäköisyyttä suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa lähes 10 prosentilla. Saatu vaikutus on todella suuri ja vastaa esimerkiksi sitä, että nuoren peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo olisi ollut kahdeksan sijasta seitsemän.

Nuorten toiveilla merkitystä
Väitöskirjatutkimukseni myös osoittaa, että tutkinnon suorittamiselle on merkitystä myös sillä, vastaako saatu koulutuspaikka nuoren toiveita. Korkeimpaan hakutoiveeseen pääsy parantaa tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä noin viidellä prosenttiyksiköllä verrattuna tilanteeseen, jossa nuori saa alemmaksi hakutoiveeksi sijoitetun koulutuspaikan. Vähemmän mieleiseen hakutoiveeseen valituksi tuleminen aiheuttaa ongelmia opintojen etenemiselle erityisesti heikosti peruskoulussa menestyneiden sekä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden joukossa.

Koulutussäästöillä kustannuksia
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on perusedellytys onnistuneelle työelämään sijoittumiselle sekä työmarkkinoilla menestymiselle. Lisäksi ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevilla on kasvanut riski syrjätyä yhteiskunnasta yleisemminkin. Tutkimus tarjoaa hyviä uutisia koulutuspolitiikasta päättäville: nuorten koulutuspäätöksiin ja koulutuksen suorittamiseen voidaan vaikuttaa koulutuksen tarjontatekijöillä. Huono uutinen on se, että valittu suunta, jossa koulutuksen tarjontaa karsitaan keskittämällä koulutustoimintaa sekä vähentämällä erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja, voi entisestään heikentää mahdollisuuksia saada nuoret ikäluokat kokonaisuudessaan läpi toiselta asteelta.

Hanna Virtanen, tutkija, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s