Tapahtumat

Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen päätösseminaarissa 6.4.2017 luotiin katsaus koulutustakuuseen sekä työn ja koulutuksen tulevaisuuteen

Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen päätösseminaarissa keskusteltiin koulutustakuun toteutumisesta, nuorten ohjaamisen hyvistä malleista sekä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Seminaari kokosi Helsingin Kilta-Saliin torstaina 6.4.2017 lähes 90 nuorten parissa työskentelevää uusmaalaista toimijaa. Mukana oli koulutus- ja nuorisoalan väkeä muun muassa ammatillisista oppilaitoksista ja peruskouluista, kuntien nuoriso- ja opetustoimesta, TE-toimistosta, Opetushallituksesta ja ministeriöistä.

Seminaaripäivän ensimmäisessä asiantuntijakeskustelussa luotiin katsaus koulutustakuun toteutumiseen. Aiheesta keskustelivat projektisuunnittelija Erno Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöistä ja Uudenmaan opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Anja Laaksonen. Erno Hyvösen mukaan Uudellamaalla 23 % 20-29-vuotiaista on ilman toisen asteen tutkintoa, kun valtakunnallisesti vastaava luku on 18 %. Keskustelussa nousi myös esiin, että 16-vuotiaat eivät aina osaa tehdä opintojaan koskevaa päätöstä. Toisaalta myöskään oppivelvollisuuden nostaminen 18-vuoteen ei välttämättä kuitenkaan ratkaise ongelmaa kaikkien kohdalla.

Asiantuntijakeskusteluun opintojen alkuvaiheen tuesta alusti asiantuntija Jukka Vehviläinen Dialoog tutkimuspalvelusta. Vehviläisen mukaan opintojen alku on suuri murrosvaihe. Pehmeä lasku onkin merkityksellinen opintojen alussa, jolloin tulisi panostaa erityisesti ryhmäytymiseen. Keskusteluun osallistuivat myös etsivä nuorisotyöntekijä Janne Järvelä Nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkistä ja koulutuspäällikkö Sari Maunula Porvoon ammattiopistosta (Amisto). Janne Järvelän mukaan on tärkeää kuulla nuorta, ja siihen tulisi olla tarvittavat resurssit. Amisto järjestää kaikille opintonsa aloittaville opiskelijoille kolme viikkoa kestävän Kohti ammattia -jakson, jossa opiskelijoille jaetaan tietoa tulevasta opiskelusta ja ammatista. Jaksoon kuuluu myös ryhmäytymistä.

Erno Hyvönen ja opiskelijapalvelupäällikkö Birgitta Volotinen Suomen Diakoniaopistosta keskustelivat siitä, mitä tehdä kun opinnot keskeytyvät. Hyvösen mukaan tulisi huolehtia eri keinoin siitä, että nuori etenee tutkintoon asti. Esimerkiksi ryhmään sitoutuminen motivoi jatkamaan. Opiskelun keskeyttäminen on yleisintä 20-24-vuotiailla, merkittävimpänä syynä  väärä ammatinvalinta. Volotisen mukaan moni nuori valitsee lukion miettiessään ammatinvalintaa, mikä ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Sen sijaan VALMA (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus) voisi olla väylä selvittää konkreettisesti eri uravaihtoehtoja, mutta se ei ole lyönyt läpi toivotulla tavalla.

Neljännessä asiantuntijakeskustelussa pohdittiin keinoja edesauttaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten siirtymistä työelämään. Keskusteluun osallistuivat kehittämispäällikkö Seija Eskola Validia ammattiopistosta ja kehitysjohtaja Liisa Metsola Keskuspuiston ammattiopistosta. Seija Eskola muistutti, että jokaisella nuorella, erityistukea tarvitsevallakin, on oikeus tavoitella unelmaansa. Opiskelupaikkoja ei erityisoppilaitoksissa ole kaikille halukkaille eikä opiskeluvaihtoehtoja ole riittävästi tarjolla. Ruotsinkielisellä erityistukea tarvitsevalla nuorella voi olla yksi vaihtoehto.

Seminaarissa esiteltiin myös käytössä olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Lohjalla on käytössä opinnollistamisen toimintamalli, jonka projektipäällikkö Kati Jokela Luksiasta ja erityisnuorisotyöntekijä Hanna Huovinen esittelivät.  Opinnollistamisessa esimerkiksi työpajalla hankittu osaaminen tunnistetaan ja dokumentoidaan. Lisäksi mallissa voi suorittaa tutkinnon osia. Opinnollistamisen ensisijainen tavoite on saattaa nuori opiskelemaan, mutta sillä on tärkeä merkitys myös itsetuntemuksen kannalta.

Validia ammattiopiston uraohjaaja Simo Liikanen puolestaan kertoi erityisoppilaitoksen jälkiohjauksesta, joka toimii pohjana opiskelijoiden työnhaulle. Validiassa viimeisen opiskeluvuoden aikana keskitytään työelämävalmennukseen, jossa merkittävänä osana on työssäoppimisjakso, jonka kautta on hyvä mahdollisuus työllistyä. TE-toimiston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Iltapäivällä seminaarissa keskusteltiin työn tulevaisuudesta ja koulutuksesta. Aiheesta alustivat tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja erityisasiantuntija Ari-Pekka Lemisen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tulevaisuustutkija Ilkka  Halavan arvioi, että 2030-luvulla suurin osa työstä on itsensä työllistäjätyötä, ja 30 ̶ 40 % työstä säilyy samanlaisena. Esimerkki samanlaisena pysyvästä työstä on opettajuus. Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan ole pysynyt muutoksen mukana, sillä se kasvattaa edelleen palkansaajayhteiskuntaan. Sellaista ei kuitenkaan tule olemaan silloin kun valtaosa nykyisistä peruskoululaisista tulee töihin. Halavan mukaan koululaiset ovat ymmärtäneet intuitiivisesti, että koulu ei valmista heidän työelämään, ja motivaation lasku johtuu tästä.

Impronautit-yhtye esiintyi seminaarissa.

 

 

 

 

 

 

 

Seminaarin esitykset:

Jukka Vehviläinen

Seija Eskola

Birgitta Volotinen

Ari-Pekka Leminen

 


Vantaan seututilaisuudessa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemista työelämään

Seututilaisuuksien sarja sai jatkoa Vantaalla, jossa tilaisuuden teemana oli maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään. Ammattiopisto Variassa 25.1.2017 järjestetty tilaisuus kokosi maahanmuuttajataustaisten nuorten ohjauksen parissa työskenteleviä yhteen keskustelemaan nuorten ohjauksesta ja tukemisesta kohti työelämää. Tilaisuuteen osallistui noin 60 koulujen, oppilaitosten, kaupunkien ja muiden sidosryhmien edustajaa.

img-20170126-wa0007Tilaisuuden paneelikeskustelussa vaihdettiin näkemyksiä hyvistä ohjauskäytännöistä maahanmuuttajataustaisten nuorten saattamiseksi työelämään. Työssään nuorten ohjauksesta vastaavat paneelin jäsenet nostivat esiin työelämäpainotuksen, kielitaidon ja henkilökohtaisen tuen merkityksen koulutuksessa sekä nuoren ohjaamisen oikea-aikaisuuden. Nuorten näkökulmaa paneelissa toivat esiin opiskelija Alexandra Pavel ja sairaanhoitaja Dorcine Mukarugira, jotka myös pitivät henkilökohtaista tukea tärkeänä maahanmuuttajanuorten koulutuksessa. Pavel ja Mukarugira ehdottivat, että työssäoppimisjaksolla opettaja voisi olla mukana työpaikalla harjoittelun alussa. Tämä selventäisi harjoittelijan roolia.

img-20170126-wa0001Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen projektipäällikön Anu Heinosen esityksessä nousi esille kokemusten vaihtamisen merkitys nuorten ohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa hyviä käytäntöjä on koottu sähköiseen ohjauskirjaan. Heinonen piti tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajanuorten ohjauksesta saatuja kokemuksia jaettaisiin myös niihin Uudenmaan kuntiin, joissa maahanmuuttajia on vähemmän.

Tilaisuudessa kuultiin myös VATT:n tutkija Mika Kortelaisen esitys maahanmuuttajien integroitumisesta työmarkkinoille. HOK-Elannon henkilöstöresurssipäällikkö Anne Virnes kertoi Alepa-ketjun kokemuksista monikulttuurisena työyhteisönä, ja Hanna Kontio ammattioppilaitos Varian maahanmuuttajahankkeista.

Tilaisuuden ohjelmasta erityisesti paneelikeskustelu jäi osallistujien mieleen osaavien keskustelijoiden ansiosta. Paneeli sai kiitosta arjen ratkaisujen esiintuomisesta.

Tilaisuuden puhujien esitykset ovat ladattavissa yllä kunkin puhujan nimen kohdalta.


Opintomatkalla Hollannissa 9.-11.11.2016

wp_20161110_13_02_37_proKymmenhenkinen ryhmä tutustui hollantilaisiin ohjausmalleihin sekä opintojen keskeyttämistä ehkäiseviin toimiin marraskuun alkupuolella. Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa huomattavasti omasta järjestelmästämme. Oppivelvollisuus on Euroopan pisimpiä ja toisen asteen opinnot on jaettu alempiin ja ylempiin opintoihin. Oppilaat hakevatkin jo 12-vuotiaana alempiin toisen asteen opintoihin, joissa painotukset vaihtelevat ammatillisista akateemisiin. Hakuvaiheessa testituloksilla sekä opettajan suosituksilla on keskeinen rooli.

Matkan aikana kuultiin useita kiinnostavia esityksiä ja päästiin näkemään konkreettista oppilaitosarkea. Amsterdamin kaupungin opetustoimen edustaja César Kuyper kollegoineen kertoi kaupungin tilanteesta koulutuskysymysten osalta. Samassa yhteydessä kuultiin myös paikallisesta nuorten Ohjaamo-toiminnasta.

wp_20161110_11_11_16_pro

Pieter Schoenmakers esittelee Ingradon toimintaa

Matkan toisena päivänä osa ryhmästä suuntasi Rotterdamiin tutustumaan koulupudokkuutta ehkäisevän Ingrado-yhdistyksen sekä kaupungin suurimman ammatillista toisen asteen koulutusta tarjoavan Albeda Collegen toimintaan. Oppilaitoksessa oli meneillään infopäivä peruskoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Samaan aikaan toinen ryhmä tutustui Arnhemissä Luksian yhteistyöoppilaitoksen Rijn Ijsseliin.

wp_20161111_12_55_08_pro

Tutustumassa ROC van Amsterdamin sähköiseen seurantajärjestelmään

Matkan viimeisenä päivänä vierailukohteina oli kaksi oppilaitosta, jotka sijaitsivat lentokentän läheisyydessä Hoofddorpissa. Ravintolakoulu Perhon yhteistyöoppilaitoksen ROC van Amsterdamin Hoofddropin yksikössä koulutetaan lentokenttätyöntekijöitä. Nova College tarjosi malleja aikuisopiskelun tueksi. Kuulimme muun muassa Taylor made –ryhmistä sekä opiskelujen viemisestä täysin työpaikalle.

Matkan oli innostava ja inspiroiva ja sen aikana kirkastui hollantilaisten sitoutuminen koulupudokkuutta ehkäiseviin toimiin mm. lainsäädännön, tilastoinnin ja sähköisten järjestelmien, nopean puuttumisen, mutta myös poliittisen sitoutumisen keinoin.

Matkalla nähdyt power point -esitykset ovat ladattavissa yllä kunkin puhujan nimen kohdalta.

> Lue lisää matkakokemuksista 
> Kuvamateriaalia matkalta 
> Tutustu opintomatkaa varten laadittuun etukäteismateriaaliin


Järvenpään tilaisuus ohjauksen tulevaisuudesta ja erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista käynnisti neljän seututilaisuuden sarjan

Järvenpään seututilaisuus_1Uudellamaalla nuorten ohjauksen parissa työskenteleviä kokoontui perjantaina 14.10.2016 Keudaan pohtimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten nykyistä ja tulevaa ohjausta. Mukana oli noin 70 koulujen, oppilaitosten, kaupunkien ja muiden sidosryhmien edustajaa.

Tilaisuudessa Helsingin yliopiston   erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen nosti esille kohdennetun siirtymäsuunnittelun merkityksen ennen kaikkea sellaisille nuorille, joilla on erityistä tuen tarvetta. Tuore tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia – mitä enemmän nuorella on tuen tarvetta, sitä todennäköisempää on, ettei toisen asteen suorittaminen suju yhtä hyvin kuin keskimäärin. Tarvitaan erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tiiviimpää yhteistyötä, mutta myös lainsäädäntömuutoksia. Siirtymäsuunnittelu tulisikin Jahnukaisen mukaan saada takaisin lainsäädäntöön, josta se poistettiin 1990-luvun loppupuolella.

Järvenpään seututilaisuus_3

Siirtymäsuunnittelu on tärkeää myös siirryttäessä opinnoista työelämään. Tilaisuudessa kännykkä-äänestykseen vastanneista osallistujista 72 % oli täysin sitä mieltä, että ohjauksessa tulisi kiinnittää parempaa huomiota nuorten työelämäsiirtymiin. Loput vastanneista olivat jokseenkin samaa mieltä.

Aamupäivän aikana kuultiin Validia Ammattiopiston kehittämispäällikkö Seija Eskolan esitys erityisen opiskelijan yksilöllisistä opintopoluista. Tilaisuudessa nostettiin esille myös hyviä toimintamalleja, joita olivat mm. Validia Ammattiopiston uraohjauksen malli, Seurakuntaopiston malli hakuvaiheen ohjaukseen, Keudan tukikeinot opintojen etenemiseen sekä ohjaamo-toiminta Keski-Uudellamaalla. Ohjauksen toimintamalleja ideoitiin myös ideakävelyn merkeissä. Sähköisestä ohjauskirjasta saatiin esimakua Anu Heinosen esityksessä.

wp_20161114_14_29_59_pro

Lohjan tilaisuuden osallistujia

Vastaavanlaisia seututilaisuuksia on järjestetty myös Lohjalla 14.11.2016 yhteistyössä Luksian vetämän Vastuuta 2020 -hankkeen kanssa sekä Porvoossa 1.12.2016. Lohjan tilaisuus kokosi seudun toimijoita tarkastelemaan hyviä käytänteitä sujuvaan ohjaukseen. Tutustu ohjelmaan sekä tilaisuuden koosteeseen.

esiintyjat

Porvoon tilaisuuden esiintyjiä

Porvoon tilaisuudessa pohdittiin, kuinka tukea paremmin nuoria kohti myönteistä tulevaisuutta. Nuorisotyön ja -tutkimuksen emeriittaprofessori Helena Helve nosti esille kriittisen kysymyksen, kuinka poliittisilla päätöksillä tuetaan ennen kaikkea nuoria pitkäaikaistyöttömiä ja NEET-nuoria niin, että heille löytyisi enemmän paikallisia mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen. Jos nuorella ei ole vanhempien tukea lähiympäristössä, tarvitaan ulkopuolista apua, ja usein apua tarvitsee koko perhe. Etsivän nuorisotyön ja Ohjaamo Porvoon näkökulmia kuultiin Jarmo Veijalaisen ja Sanni Einovaaran esityksissä.

Tilaisuuksien esitykset ovat ladattavissa yllä kunkin puhujan nimen tai mallin kohdalta.


Lainsäädännön näkökulmat esillä iltapäivätilaisuudessa 26.4.2016

Uudenmaan liitossa järjestettiin tilaisuus, joka tarkasteli oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä nuorisolain näkökulmia toisen asteen ammatillisten oppilaitosten osalta. Lähes neljäkymmentä opinto-ohjaajaa, kuraattoria, koulutusjohtajaa ja muita alueen toimijoiden edustajaa kokoontui kuulemaan asiantuntijaesityksiä.

THL_26042016THL:n kehittämispäällikkö Susanna Fagerlund-Jalokinos tarkasteli esityksessään vuonna 2014 voimaan astunutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013) . Hän painotti, että on tärkeää pitää mielessä lain henki, jonka tarkoituksena on taata hyvä, opiskelua edistävä oppimisympäristö ja opiskelijan varhainen tuki.

Helsingin kaupungin kokemuksista kertoi ohjauspalveluiden päällikkö Crister Nyberg. Hän totesi, että käytännössä eri toimijoiden pitäisi pystyä jakamaan tietoa nykyistä helpommin niin että yksilölliseen avun tarpeeseen pystyttäisiin nopeasti vastaamaan. Hänen mukaansa tilannetta parantaisi myös se, että opiskeluhuoltoryhmän ja yksilöllisen opiskelijahuollon välissä olisi vielä yksi taso, joka pystyisi puuttumaan arjen ilmiöihin nopeasti lain vaatimalla tavalla. Keskustelussa pohdittiin muun muassa kysymystä valmisteilla olevan ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista opiskelijahuollon palveluihin.

tilaisuus26042016Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Georg Henrik Wrede tarkasteli esityksessään nuorisolakia (72/2006), jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Nykyisessä muodossaan laissa painottuu paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö. Laissa on myös määritelty, milloin ja kenen tehtävänä on luovuttaa tietoa etsivää nuorisotyötä varten. Wrede nosti esiin erilaisia nuorisotyössä käytettäviä toimintamalleja kuten Nuotta-valmennus, Helsingin diakonissalaitoksen toteuttama etsivän nuorisotyön Vamos-malli sekä Nuorisotyö raiteilla, joiden rahoitus tulee monesta eri lähteestä. Esimerkiksi suuri osa viime aikoina käynnistyneistä Ohjaamoista toimii ESR-rahoituksella.

Espoo toteuttaa Keravan, Riihimäen ja Mikkelin rinnalla alun perin Hollannista Suomeen tuotua Tajua Mut! –toimintamallia. Espoon kaupungin projektipäällikkö Sampo Anttila totesi, että toiminnassa mukana olleet nuoret ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja tuntevat, että heidän asiaansa ajetaan. Mallissa keskeisessä roolissa on sähköinen tietojärjestelmä, jonne viedään huolen kohteen olevan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot. Nuori antaa suostumuksen toimintamallin käyttöönottoon, etsivä nuorisotyö saa tietojärjestelmän kautta signaalin, jonka perusteella hän ottaa yhteyttä nuoreen ja ehdottaa tapaamista. Mallissa erityisen tärkeää on se, että ennen tapaamista toimijat eivät ole luoneet ennakkokäsitystä tilanteesta.

Tilaisuudessa kuullut power point -esitykset ovat ladattavissa yllä kunkin puhujan nimen kohdalta.

Lisätietoa:

> Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö. Soveltamisohje.  Kuntainfo 13a/2015, STM
> Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos – Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen


Miten saada koppi nuorista turvapaikanhakijoista – Suomalais-virolainen yhteisseminaari 4.3. Helsingissä

Seminaari keräsi runsaasti suomalaisia ja virolaisia toimijoita Helsingin Diakoniaopiston tiloihin.

Seminaari keräsi runsaasti suomalaisia ja virolaisia toimijoita Helsingin Diakoniaopiston tiloihin.

Kunta-, oppilaitos- ja järjestökentän ammattilaiset Suomesta ja Virosta kokoontuivat 4.3. puhumaan nuorten turvapaikanhakijoiden tilanteesta, kotoutuksesta ja koulutuksesta.

Seminaari järjestettiin osana Uudenmaan liiton koordinoimaa Yhdessä koulutustakuuseen -hanketta, jossa on mukana kaksikymmentä toisen asteen ammatillista oppilaitosta. Täyteen varattuun tilaisuuteen Helsingin Diakoniaopistolla osallistui 120 oppilaitosten, kuntien, järjestöjen ja TE-toimistojen edustajaa Suomesta ja Virosta. Seminaarin kieli oli suomi, mutta päivän ohjelma tulkattiin myös viroksi.

”Tilaisuus syntyi projektissamme viime syksynä tehdyn Tallinnan opintomatkan tuloksena. On upeaa, että kyseinen matka poiki näin konkreettista yhteistyötä virolaisten kollegoiden kanssa. Päivän aihe onkin ajankohtainen Suomenlahden kummallakin puolella”, totesi Gun Marit Nieminen avaussanoissaan.

Virossa jokaiseen maakuntaan on perustettu Rajaleidja-keskus, joissa tarjotaan nuorten uraneuvontaa sekä esimerkiksi sosiaalipedagogin ja psykologin palveluita.

”Saamme naapureiltamme käytännön tietoa nuorten turvapaikan hakijoiden integraatiosta ja koulutuskysymyksistä. Miten neuvonta tapahtuu ja millaisia ongelmia ja ratkaisuja on olemassa”, sanoo Urve Sellenberg, Pohjois-Viron Rajaleidja-keskuksen johtaja.

Virolla on Suomeen verrattuna vähemmän kokemusta vastaanotosta, kotoutuksesta ja maahanmuuttajanuorten koulutuksesta. ”Virossa on nostettu esiin, etteivät nykyiset tukimuodot ole sellaisella tasolla, kuin mitä pitäisi olla. Meidän pitääkin olla valmiina siihen, että turvapaikanhakijoita tulee ”, Sellenberg jatkaa.

Päivän aikana kansainväliset vieraat tutustuivat nuorten oloihin Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa sekä Diakonissalaitoksen ylläpitämässä alaikäisten nuorten vastaanottokeskuksessa.

Tarja Rantala_pieni

Hankepäällikkö Tarja Rantala työ- ja elinkeinoministeriöstä valotti oleskeluluvan saaneiden lasten ja nuorten palveluita.

”Aihe kiinnostaa nyt molemmin puolin lahtea: myös suomalaiset toimijat kaipaavat kipeästi keskustelua ja tietoa. On todella tärkeää levittää hyviä käytäntöjä EU:n sisällä ja estää naapurimaita toistamasta toinen toistensa virheitä”, Uudenmaan liiton projektipäällikkö Anu Heinonen kommentoi.

Päivän aikana todettiin yhdessä, ettei täysi-ikäistyminen turvapaikkaprosessin aikana merkitse aikuistumista hetkessä. Nuoret turvapaikanhakijat tarvitsevat pitkäaikaista tukea ja pari tapaamiskertaa ei riitä ratkomaan nuoren tilannetta. Vapaaehtoistyön merkitys korostuu vastaanottokeskusten arjen avustamisessa ja kotoutumisessa.

KuvakoontiTutustu seminaarin esityksiin

Tilaisuudessa kuultujen esitysten pohjalta laadittu kooste ”Turvapaikanhakijatilanteesta lasten ja nuorten parissa toimiville” (pdf)

> Ohjelma
> Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto
> Tarja Rantala, Työ- ja elinkeinoministeriö
> Riitta Moghaddam, Espoon kaupunki
> Minna Tuovinen, Helsingin vastaanottokeskuksen Kaarlenkadun toimipiste
> Marja Pentikäinen, Helsingin Diakoniaopisto
> Katja Mannerström, Ohjaamo Helsinki
> Mika Paasolainen, Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun tukiasumisyksikkö

> Katso seminaarin avauksen tunnelmia lyhyesti videolta


Luento- ja keskustelutilaisuus ammattiin opiskelevan nuoren opiskelumotivaatiosta 26.11.

Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa pureuduttiin ammattiin opiskelevan ja keskeyttämisuhan alla olevan nuoren opiskelumotivaation tukemiseen. Aiheesta luennoi psykologian tohtori Sami Määttä Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuudessa keskusteltiin ja koottiin yhteen oppilaitosten olemassa olevia käytänteitä nuorten opiskelumotivaation tukemisesta opinto-ohjaajien, kuraattoreiden sekä muiden nuorten parissa toimivien ammattilaisten kesken.

> Tutustu luentomateriaaliin
> Solares, Emilia & Määttä, Sami & Kiuru, Noona: Kaveripiirin merkitys ammattikoululaisten koulumotivaatiossa


Opintomatka Tallinnaan keräsi ohjaushenkilöstöä pohtimaan maahanmuuttajanuorten koulutuspolkuja 27.10.

Tallinna 27.10.2015Yhdessä koulutustakuuseen -hanke teki opintomatkan Tallinnaan 27.10.2015. Päivän teemana oli maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut ja ohjaus sekä koulutustakuun toteutuminen Virossa. Matkaan lähti 35 hengen joukko ohjaushenkilöstöä yhteensä 12 hankkeessa mukana olevasta ammatillisesta oppilaitoksesta.

Aamupäivän työpajaosuudessa keskityttiin Uudenmaan maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolkuihin ja ohjaamisen haasteisiin.

Erityissuunnittelija Riikka Merimaa-Jovanovic Helsingin kaupungin opetusvirastosta valaisi maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolkuja Helsingissä. Helsingissä ulkomailla syntyneistä 15–19-vuotiaista lähes puolet on asunut maassa vain alle viisi vuotta, mikä asettaa haasteita perinteiselle ajatukselle yhdestä opintopolusta. Helsingin kaupunki onkin laatinut vuonna 2014 esityksen, jossa ehdotetaan mm. ammatillisen ja suomen kielen opinnot yhdistävän koulutuksen perustamista.

Espoon keskuksen johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila kertoi Suomessa asuvien virolaisperheiden ongelmista. Arkea vaikeuttavat mm. vanhempien päihdeongelmat, perheväkivalta, suomalaiseen koulujärjestelmään sopeutuminen ja perheen sisäinen syrjintä. Virolaisia lapsia koskevien lastensuojelutapausten määrät ovat kuitenkin suhteellisen pienet, esimerkiksi Espoon keskuksen lastensuojelun asiakkaista virolaisten lasten osuus on alle 2 prosenttia.

Aadan Ibrahim

Mr. Maahanmuuttaja 2014 Aadan Ibrahim. Kuva: Veera Karjalainen

Suomen Pakolaisavun Mr. Maahanmuuttaja 2014 -palkinnon saanut somalitaustainen Aadan Ibarahim painotti, että maahanmuuttajanuorille tarvitaan oikein ajoitettua ja kohdennettua tukea, mutta myös nuoren omaa motivaatiota. Käytännön apuna voivat toimia monikulttuuriset ohjaajat.

Työpajaosuuden päättivät oppilaitosten katsaukset maahanmuuttajanuorten ohjaamiseen liittyvistä käytänteistä. Aiheeseen johdatellut Eiran aikuislukion apulaisrehtori Sari Liski totesi, että keskeistä opetuksen onnistumisessa on ollut kaikkien opettajien osallistuminen suomen kielen opetukseen ja suomi toisena kielenä opettajien perehtyminen myös muiden aineiden opetuskieleen.

 

Tallinnassa tutustuttiin koulutustakuuseen ja ammatilliseen koulutukseen

Matkan Tallinnan osuudessa keskityttiin koulutustakuun toteutumiseen Virossa. Tallinnan kaupungin terveysviraston johtava asiantuntija Ene Tomberg nosti esille johdannossa, että Virosta on lähtenyt noin 120 000 täysikäistä töiden perässä ulkomaille. Erään selvityksen mukaan vuonna 2014 noin 15 % tallinnalaisten 15–16-vuotiaiden vanhemmista toinen tai molemmat työskentelivät ulkomailla.

Tallinna 2 27.10.2015Ylitarkastajat Inna Mikli ja Evi Lauer Harjun lääninhallituksesta kertoivat, että peruskoulun jälkeen vuonna 2014 lukioon meni n. 70 % ikäluokasta, ammatilliseen koulutukseen n. 27 % ja koulutuksen ulkopuolelle jäi n. 3 % ikäluokasta. Venäjänkieliset nuoret jatkavat useammin ammatilliseen koulutukseen kuin vironkieliset nuoret. Venäjänkielisistä nuorista koulutuksen ulkopuolelle jäi 4,5 % vuonna 2013.

Yhtenä tutustumiskohteena Tallinnassa oli Põhja-Eesti Rajaleidja-keskus, jonka toimintaa esittelivät Kairi Kild ja Virve Kinkar. Rajaleidja-keskukset avattiin syyskuussa 2014 nuorisotakuun myötä ja niitä on kaikissa Viron maakunnissa, yhteensä 16. Rajaleidja-keskukset antavat erityispedagogista, logopedista, sosiaalipedagogista ja psykologista neuvontaa kouluille ja kunnille sellaisissa tapauksissa, joita koulut eivät pysty ratkaisemaan itse. Rajaleidja-keskukset tarjoavat myös urapalveluita alle 27-vuotiaille nuorille.

Päivän päätti vierailu Tallinna Polütehnikumissa. Virossa ammatillinen koulutus ei ole yhtä arvostettua kuin Suomessa ja läpäisyssä on haasteita kuten usein meillä Suomessakin. Oppilaitos on kuitenkin varsin suosittu hakukohde ja se on niittänyt mainetta myös EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuissa.

Matkan aikana kerättiin materiaalia Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen selvitystyöhön liittyen maahanmuuttajataustaisten nuorten ohjaukseen. Myös jatkoyhteistyötä pohdittiin virolaisten kanssa.


”NAO-tyypit” kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan 23.9.

Kuva: Anni Levonen

Kuva: Anni Levonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelman toimijat Uudeltamaalta tapasivat Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen kutsumina 23.9. Uudenmaan liitossa. Paikalla oli vajaa 30 osallistujaa ja edustettuna oli 12 oppilaitosta Uudenmaan alueelta.

Tilaisuudessa päästiin keskustelemaan NAO-ohjelman toteutuksesta eri oppilaitoksissa sekä pohtimaan ohjelmaan liittyviä haasteita. Hyviä käytäntöjä oli syntynyt muun muassa oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Koulutuspäällikkö Virva Muotka Axxellin monikulttuurisuuskeskuksesta kertoi Axxellin ja Työtehoseura TTS:n yhteistyöstä maahanmuuttajien kuljetusalan koulutuksessa. Axxell vastaa kieliopetuksesta ja TTS ammattiopinnoista. Koulutukseen valitaan motivoituneita, mutta kielitaidon vahvistamista tarvitsevia hakijoita.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Tuula Hapulahti Luksiasta nosti esiin ohjelman määräaikaisuuteen liittyviä haasteita. Ohjelma kestää vuoden 2016 loppuun, joten toimintatapojen jalkauttaminen hyvissä ajoin on tärkeää.

Kuva: Anni Levonen

Kuva: Anni Levonen

NAO-ohjelmaan osallistuneiden kokemuksista kuultiin Jaana Törnqvistiltä, joka on selvittänyt joulukuussa tarkastettavaa gradu-tutkielmaansa varten opiskelijoiden kokemuksia. Opiskelijat antoivat erityisesti tunnustusta ”NAO-tyypeille” eli ohjelman parissa toimiville opettajille ja muille henkilöille, jotka ovat tukeneet ja kohdelleet heitä aikuisina.

Keskustelu kävi tilaisuudessa vilkkaana ja palaute oli erittäin positiivista. Tällä hetkellä alueellista yhteistyötä tehdään muutamissa verkostoissa, mutta jatkoyhteistyölle todettiin olevan kiinnostusta. Yhteistyötä toivottiin jatkettavan erityisesti yhteisten seminaarien ja workshopien muodossa.

Tilaisuus järjestettiin osana Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen selvitystyötä koulutustakuun toteutumisesta Uudellamaalla. Selvitystyön tuloksia jalkautetaan syksyllä 2016 seutukohtaisissa tilaisuuksissa.


Avausseminaari kokosi hankkeen toimijoita Korjaamolle 22.4.

Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeen avausseminaari kokosi 22.4. Helsingin kulttuuritehdas Korjaamolle lähes 80 nuorten parissa työskentelevää uusmaalaista toimijaa. Mukana oli koulutus- ja nuorisoalan väkeä mm. ammatillisista oppilaitoksista, peruskouluista ja lukioista, kuntien nuoriso- ja opetustoimesta, TE-toimistosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Avausseminaarissa kurkistettiin vuosi sitten kunnolla vauhtiin päässeen koulutustakuun kuulumisiin ja ratkaisuklinikalla ratkottiin arjen työhön liittyviä haasteita.

Avausseminaari 22.4.2015 EskelinenSeminaaripäivän avasi Uudenmaan liiton johtaja Juha Eskelinen, joka selvensi, miksi yhteistyön tehostaminen koulutustakuun osalta on niin tärkeää. Uudenmaan haasteet  näkyvät muun muassa siinä, että joka viides alueen 25–29-vuotias on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.

 

Avausseminaari 22.4.2015 WredeSeminaariväki luottaa siihen, että nuorisotakuu jatkuu ensi hallituskaudellakin. Johtaja Georg Henrik Wrede Opetus- ja kulttuuriministeriöstä toivoo, että jatkossa myös nuorisojärjestöt saataisiin mukaan takuun toteuttamiseen. Nuorisotakuun myötä lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu lähes jokaiseen  kuntaan ja etsivää nuorisotyötä tehdään lähes koko maassa. Nuorten näkökulmasta henkilökohtaisiin palveluihin ja niiden saatavuuteen tulee kuitenkin kiinnittää parempaa huomiota.

Valmisteilla on nuorisolain uudistus ja sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2016. Tutustu tarkemmin >

 

Avausseminaari 22.4.2015 KärkiOpetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta esitteli ammatillisen koulutuksen uudistumiseen liittyviä kysymyksiä sekä haasteita, jotka liittyvät koulutustakuuseen. Hän esitteli myös vuosina 2011–2015 toteutettavaa läpäisyhanketta ja siitä tulevaa palautetta koulutustakuun näkökulmasta. Työn alla on mm. läpäisyn tehostamiseen liittyvä käsikirja, johon kootaan hankkeen aikana syntyneitä näkemyksiä. Läpäisyn tehostamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä kehitystyötä.

 

 

Avausseminaari 22.4.2015 VirnesOpetusneuvos Elise Virnes Opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että osana koulutustakuuta entistä useampi nuori on peruskoulun jälkeen pystytty ohjaamaan jatkokoulutukseen ja myös nuoria aikuisia, joilla ei ole peruskoulun jälkeen tutkintoa, on saatu koulutuksen pariin. Tärkeää jatkossa olisi se, että nuorten päästyä koulun penkille, he myös saisivat suoritettua opintonsa loppuun asti. Tämä on mahdollista vain, jos nuoren oma motivaatio selvitetään ja autetaan häntä tekemään oikeat valinnat opiskelupaikan suhteen.

Ohjaamo, Vamos, Valma – kolme koodisanaa tulevaan

Avausseminaari 22.4.2015 TurtiainenProjektikoordinaattori Pirjo Turtiainen Vantaan kaupungilta on ollut mukana selvittämässä, miten nuorisotakuu on toteutunut Uudenmaan isoissa kunnissa. Selvityksen myötä on käynyt selväksi, että kenttä on varsin pirstaleinen. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen palvelupisteitä, joissa heidän työllistymistään tai koulutuspaikan hakemistaan voidaan tukea henkilökohtaisella palvelulla. Kehitteillä olevat Ohjaamot tulevat vastaamaan tähän tarpeeseen.

Avausseminaari 22.4.2015 AlanenNuorisotakuu ja koulutustakuu painottuvat opiskeluun ja työntekoon, mutta fakta on, että edelleen on iso joukko nuoria, joita nämä takuut eivät tavoita. Vamos-palvelukokonaisuus ottaa näistä ajelehtivista nuorista kopin. Toiminnasta oli kertomassa erityisasiantuntija Olli Alanen Helsingin Diakonissalaitokselta.

Avausseminaari 22.4.2015 Mäki-GaetzTulevana syksynä käynnistyy uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, tuttavallisemmin Valma. Koulutusjohtaja Tiina Mäki-Gaetz Validia Ammattiopistosta nosti esille, että Valman käytyään nuorelle selviää parhaimmin, mikä ala häntä kiinnostaa. Lisäksi hän saa kaupan päälle kuusi hakupistettä yhteishakuun sekä pääsee tutustumaan myös eri työpaikkoihin.

Ratkaisuklinikalla useita käytännön ideoita jatkotyöstettäväksi

Seminaaripäivänä toiminut ”ratkaisuklinikka” synnytti useita konkreettisia ajatuksia ja ideoita siitä, miten nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää ja parantaa edelleen. Yksistään tiedon välityksen osalta ehdotettiin vertaistiedottamista nuorilta nuorille sekä asiantuntijoille oman TET-jakson järjestämistä, minkä myötä tämän päivän kouluarjen toiminta tulisi ammattilaisillekin tutummaksi.

Ryhmä 1: Läpäisy
Ryhmä 2: Tosipudokkaat
Ryhmä 3: Koulutustieto
Ryhmä 4: Työpajat
Ryhmä 5: Joustava siirtyminen
Ryhmä 6: Nuoret aikuiset

Lisää kuvia seminaarista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s